Elintarvikepakkauksia valmistavat yritykset pohtivat säännöllisesti pakkaustensa kierrätyskelpoisuutta. Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakan mukaan vain noin 31–32 prosenttia muovipakkauksista kierrätetään tällä hetkellä, mikä on liian vähän EU:n tavoitteisiin nähden. Surakan mukaan jokaisen osapuolen tulee tehdä osansa tuotteen kierrätyksestä: pakkauksen tilaajan ja tekijän, kuluttajan sekä keräyksen hoitavan osapuolen. Kierrätykseen toivotaan aktiivisuutta myös kuluttajilta.
– Tärkeintä on tehdä kierrätyskelpoisia pakkauksia. Jos pakkaus on kierrätyskelvoton, sitä ei voida kierrättää millään. Kuluttajan vastuu on toimittaa pakkaus kierrätykseen ja yritysten tulee mahdollistaa se pakkaussuunnittelun avulla, Surakka kertoo.
Muovinkierrätyksessä on kaksi eri menetelmää: mekaaninen kierrätys ja kemiallinen kierrätys. Muovinkierrätyksen asiantuntija Surakan mukaan kummassakin on etunsa ja kääntöpuolensa.
– Muovi on polymeeria, jota voidaan sulattaa ja muovata uudestaan. Mekaanisessa kierrätyksessä muovi murskataan ja granuloidaan, mutta käsittelystä huolimatta se säilyy edelleen muovina. Kemiallisessa kierrätyksessä taas muovi muokataan höyrystämällä ja lämmittämällä takaisin öljyksi, Surakka kertoo.
Mekaaninen kierrätys on perinteinen tapa kierrättää muovia sekä yleisempi Suomessa. Kemiallisia laitoksia on toistaiseksi Suomessa vain yksi, mutta lisää on tulossa. Mekaaninen kierrätys on kemiallista energiatehokkaampaa ja hävikki on pienempää, mutta mekaanisesti on hankala kierrättää sekalaisia tai epäpuhtaita muoveja. Surakan mukaan molempia kierrätysmenetelmiä tarvitaan kierrätysasteen saavuttamiseksi.
– Kemiallisen kierrätyksen etu on, että sen kautta saadaan muovia, joka soveltuu elintarvikepakkausiin. Mekaanisen kierrätyksen jäljiltä suuri osa ei ole elintarvikekelpoista, koska tekniikka ei ole elintarvikehyväksytty, kun taas kemiallisen kierrätyksen jäljiltä tuleva öljy taas on neitseellistä ainetta, Surakka sanoo.
Tuotteen valmistajan tulee miettiä pakkausvaihtoehtoa myös tuotteen säilyvyyden kannalta. Esimerkiksi tuoretuotteissa, kuten lihan, kalan ja juuston kohdalla pakkaukseen käytetään monikerrosmuovia happisulun vuoksi, jolloin tuote ei pääse pilaantumaan.
Miten muovipakkauksesta tehdään mahdollisimman kierrätyskelpoinen?
Helpoiten kierrätettävä pakkaus on sellainen, joka sisältää vain yhtä materiaalia. Toinen hyvä vaihtoehto on tehdä pakkaus, jonka eri materiaalit ovat helposti irrotettavissa toisistaan, jotta niiden lajittelu oikein on mahdollisimman matalan kynnyksen teko kuluttajalle.
– Etiketin ollessa samaa materiaalia kuin pakkaus saadaan parempaa uusioraaka-ainetta, Surakka toteaa.
Surakan mukaan painovärit ja ylipainaminen hankaloittavat kierrätystä, samoin kuin kuumaliimojen käyttö etikettien kiinnityksessä.
– Teollisessa pesussa muovipakkausten etiketit irtoavat, mutta toiveena on, että etiketeissä käytettäisiin liimoja, jotka irtoavat ilman kuumapesua, Surakka sanoo.
Surakka suosittelee vaikeasti pestävien liimojen sijaan käyttämään poispestäviä liimoja tai esimerkiksi pahvisleevejä. Monet valmistajat saattavat pohtia sleeven korkeampaa hintaa liimoihin verrattuna, mutta Surakka muistuttaa maksujen kompensoitumisesta.
– Kierrätysmaksu tuottajalle on halvempi, mitä helpommin kierrätettävä materiaali on. Irrotettava sleeve raportoidaan erikseen muovipakkauksesta. Sleevepakkaus saattaa siis olla kalliimpi, mutta kokonaisuus tulee lopulta edullisemmaksi halvemman kierrätysmaksun kautta, Surakka kertoo.
Muovin kierrätyksen tulisi olla motivoivaa kuluttajalle
Suomessa 45 prosentin muovipakkausten keräysaste on liian alhainen. Kuluttajien tulisi motivoitua kierrättämään muovinsa tehokkaammin, jotta keräys- ja kierrätysastetta saataisiin nostettua.
– Moni kuvittelee, että muovipakkaukset menevät polttoon, eikä sitä kannata kierrättää. Lain mukaan erilliskerättyjä muovipakkauksia ei saa edes hyödyntää energiana, joten tämä on täysin myytti, Surakka toteaa.
Myös yritykset tarvitaan mukaan lajitteluun jo lakisääteisenkin velvoitteen mukaisesti.
Moni muovituote valmistetaan kokonaan tai osittain kierrätysmuovista, joten kuluttaja voi nähdä kättensä jäljen kaupassa ostaessaan kierrätysmuovista valmistettuja tuotteista.
– Kuluttaja voi edistää muovin kierrätystä pienillä asioilla, kuten irrottamalla leikkelepakkauksen kannen pohjasta ennen roska-astiaan laittamista, jotta eri muovilajit saadaan lajiteltua oikein. Me pakkaustuottajayhteisönä pyrimme myös ohjeistamaan kuluttajaa näissä ratkaisuissa, Surakka kertoo.
Yli 30 vuotta muovinkierrätyksen parissa työskennellyt Surakka kehuu muovia materiaalina.
– Muovi on hyvä materiaali oikeassa paikassa. Se on kevyt ja kestävä, ja siinä on erittäin hyvä tuoteturvallisuus muun muassa hygienian säilymisen kannalta, joten se myös vähentää ruokahävikkiä. Muovia pelätään turhaan, Surakka päättää.
