close X

Digitaalinen murros on muuttanut reprotyön – 35 vuotta Auraprintillä ollut Soili Koivumäki kertoo reprotyöstä

Auraprintin reprossa yli 35 vuotta työskennellyt Soili Koivumäki on nähnyt digitaalisen alan murroksen läheltä. Pitkän uransa aikana Koivumäki on kokenut, miten painoalan arki on muuttunut manuaalisesta käsityöstä digitaaliseen maailmaan.

– Kun tulin taloon, tehtiin kaikki käsin. Asemoinnit olivat yhtä palapeliä, ne leikattiin ja liimattiin latojan tulostamista papereista, viivat piirrettiin Rapido-tussin avulla ja vedokset kierrätettiin faksilla tai postilla, Koivumäki kertoo.

Kokonaisuuden saatua kasaan kuvattiin se pimiössä filmille tasokameralla, ja sen avulla tehtiin painolevy. Erilaisia työvaiheita riitti, ja kaikki tehtiin käsin. Tänä päivänä reprotyö näyttää täysin erilaiselta.

– Nyt kaikki tapahtuu tietokoneella. Emme enää leikkaa, liimaa tai kuvaa filmiä. Painolevyt syntyvät sähköisesti, ja työn laatu on paljon tarkempaa kuin ennen, Koivumäki kertoo.

Digitaalisen murroksen myötä reprotyössä olevien työnkuva on muuttunut, mutta myös monipuolistunut.

– Ennen painoimme lähinnä lomakkeita. Nyt teemme pääasiassa etikettejä eri tarkoituksiin ja eri painomenetelmillä. Jokaisella asiakkaalla on omat tarpeensa ja kriteerinsä, joten täytyy ymmärtää myös painotekniikkaa, Koivumäki kertoo.

Vaikka tekniikka on helpottanut joitakin vaiheita, työ on myös entistä vaativampaa.

– Tässä täytyy koko ajan oppia uutta. Viikoittain, ellei jopa päivittäin, tulee eteen jotain uutta omaksuttavaa, ja monta asiaa on vain pidettävä tallessa omassa päässään. Ei voi jäädä paikoilleen, vaan myös oman kehityksen tulee olla jatkuvaa, Koivumäki kertoo.

Hyvä aineisto helpottaa kaikkien työtä

Auraprintin verkkosivuilla on asiakkaalle tarkoitetut aineisto-ohjeet, joihin on koottu tärkeimmät perusasiat siitä, mitä lähetettävän aineiston tulisi sisältää. Työ repro-osastolla etenee nopeammin, kun asiakas toimittaa valmiiksi mietityn aineiston.

Värienhallintaan liittyvät seikat voivat aiheuttaa haasteita.

– Ladonnassa alamme rakentamaan asiakkaan aineistosta painokelpoista niin, että tarkistamme ensin, mille painokoneelle tuote on menossa. Tässä otamme huomioon muun muassa värijärjestyksen ja värien määrän, ovatko kaikki linjat sopivan paksuisia ja toistuvatko fontit oikeannäköisinä. Joskus haasteita tuovat lisävärit, joita on valittu aineistoon enemmän kuin painokoneeseen mahtuisi. Silloin joudutaan karsimaan ja miettimään, mitkä voisi toteuttaa 4-värisarjasta, Koivumäki kertoo.

Hän rohkaisee asiakkaita ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä.

– Meillä on oma repropuhelin, johon voi soittaa milloin vain, jos aineiston teosta on kysyttävää. Usein ratkaisu löytyy nopeasti, kun keskustellaan yhdessä.

Tasapainoa käsitöistä ja luonnosta

Työ on intensiivistä, joten vapaa-ajalla Koivumäki hakee vastapainoa käsillä tekemisestä ja liikkumisesta.

– Kotona vältän tietokonetta niin paljon kuin voin. Ulkoilen, lenkkeilen ja teen käsitöitä. Käyn myös joogassa ja pilateksessa, hän kertoo.

Vaikka työnteko on vaihtunut käsillä tekemisestä digitaaliseksi työksi, on kiinnostus käsitöihin jäänyt elämään.

– Parhaillaan käyn kansalaisopiston paperisavi- ja ompelukursseilla. Viimeksi hurahdin housujen peruskaavakurssille, jossa opetellaan ottamaan mittoja ja tekemään istuvat housut. On kiva näpertää käsillä, ja saada jotain konkreettista aikaan, vastapainona ruudun takana tehdyille tuloksille.

Pitkän uran tehnyt Koivumäki viihtyy edelleen hyvin Auraprintilla.

– Muutokset ja jatkuva kehitys pitävät työn mielenkiintoisena. Olisihan se tylsää, jos koko ajan tehtäisiin vaan samaa. Työpäivään tuo viihtyvyyttä myös aivan ihanat työkaverit, Koivumäki kertoo.

Vastuullinen pakkaus -seminaaripäivä tarjosi paljon tietoa ja mukavaa yhdessäoloa

Auraprintin järjestämä Vastuullinen pakkaus -seminaari toi torstaina 8.5. yhteen asiakkaita eri toimialoilta kuulemaan ajankohtaista tietoa vastuullisen pakkaamisen ratkaisuista – ja nauttimaan hyvästä seurasta.

Päivä käynnistyi tehdaskierroksella, jonka aikana useat vieraat pääsivät ensimmäistä kertaa tutustumaan Auraprintin tuotantoon. Kierros tarjosi konkreettisen katsauksen siihen, miten painotyöt ja materiaaliratkaisut syntyvät käytännössä.

Seminaariosuus tarjosi laajan katsauksen vastuullisen pakkaamisen eri näkökulmiin. Puhujina kuultiin alan asiantuntijoita, jotka toivat esiin sekä nykytilanteen että tulevaisuuden näkymiä.

Tärkeitä puheenvuoroja etikettien pakkauksesta, suunnittelusta ja kierrätyksestä

Suomen Pakkausyhdistyksen toiminnanjohtaja Antro Säilä toi puheessaan esiin EU-lainsäädännön tavoitteita ja haasteita. Kierrätettävyys ja pakkausmateriaalien vähentäminen ovat selkeitä tavoitteita, mutta säätelyn tulkinnat ja ohjeistukset laahaavat usein jäljessä, mikä tekee yritysten arjesta haastavaa. Erityisesti muovituotteiden määrittely ja kierrätysmateriaalien käyttövelvoitteet aiheuttavat epäselvyyksiä.

  • Epäselvyyksiä on edelleen esimerkiksi muovituotteen määritelmässä, eli pienikin määrä muovia tekee tuotteesta muovituotteen, mutta toisaalta kierrätetyn muovin sekoitevelvoite koskee kuitenkin vain tuotteita, joissa on yli 5 % muovia. Tavoitteena on myös, että vuoteen 2030 mennessä markkinoille saa tuoda vain kierrätettäviä tai uudelleen käytettäviä pakkauksia, mutta kierrätettävän pakkauksen määritelmä ei ole vielä valmis, avasi Säilä puheessaan.

DesignCompanyn Outi Oravainen puolestaan painotti pakkaussuunnittelun roolia vastuullisuudessa ja brändinrakennuksessa. Hänen esimerkkinsä MySodan pakkausuudistuksesta konkretisoi, kuinka visuaalisuudella, viestinnällä ja materiaalitehokkuudella voidaan vaikuttaa niin kuluttajakokemukseen kuin ympäristövaikutuksiinkin.

  • Pakkaussuunnittelu ei ole vain visuaalinen päätös, vaan se on merkityksellinen valinta, jolla rakennetaan brändiä, vaikutetaan kuluttajien valintoihin ja käyttökokemukseen sekä otetaan kantaa vastuullisuuteen, Oravainen kertoi puheessaan.

Outin mukaan tärkeimpien viestien on tultava selkeästi esiin ja vastuullisuutta voi parantaa myös materiaalitehokkuuden kautta esimerkiksi yhtenäistämällä useamman markkinan etiketit. Outi tunnetaan myös somesisällöistään, joissa hän arvioi pakkausten toimivuutta ja saavutettavuutta – yhtenä viimeisimmistä kauppakäynti sokean kuluttajan näkökulmasta.

UPM Raflatacin Katja Kivelä ja Suvi Rasa toivat esiin, miten tarramateriaaleilla voidaan tukea kierrätettävyyttä ja vähentää ympäristökuormitusta. Etikettimateriaalin valinta voi vaikuttaa jatkossa muun muassa pakkauksen kierrätysmaksuun, sillä ohuempi materiaali alentaa pakkauksen painoa ja muovin määrää. Helposti irrotettava etiketti tukee kierrätystä, ja kierrätysmuovista valmistettu etiketti nostaa pakkauksen kierrätetyn muovin osuutta ja näin auttaa sekoitevelvoitteen toteuttamisessa.

  • Raflatacin materiaaleja, esimerkiksi perinteistä fossiilista PP-muovimateriaalia, hieman kevyempää PP-muovimateriaalia ja erityistä Carbon Action -muovimateriaalia voi vertailla valmistukseen käytetyn energiamäärän, vesimäärän ja hiilidioksidipäästöjen perusteella. Näin valinta eri materiaalien välillä voi helpottua, kertoivat Kivelä ja Rasa puheenvuorossaan.

Aina tulee myös huomioida ja mahdollisesti testata etiketin toimivuus etiketöinnissä ja kestävyys käytössä. Ymmärrettävästi myös materiaalin hinta vaikuttaa päätöksiin.

Suomen Pakkaustuottajien Eija Jokela painotti seminaarin viimeisessä puheenvuorossa pakkaussuunnittelun merkitystä kierrätyksen tehostamisessa. Monomateriaalit tai eri materiaalien helppo eroteltavuus, selkeät kierrätysmerkinnät ja vähäinen painovärien käyttö tukevat tehokasta lajittelua. Pienet yksityiskohdat, kuten etikettien koko ja liimojen kierrätettävyys, voivat ratkaista pakkauksen kierrätysmahdollisuudet.

Painovärien käytöstä Jokela kertoi, että parasta olisi käyttää mahdollisimman vähän painoväriä, ja välttää hiilimustapohjaisia värejä. Liimojen tulee olla kierrätettäviä tai tietyissä olosuhteissa poispestäviä. Pieniä, irtoavia osia pakkauksissa tulee välttää roskaamisen vähentämiseksi.

  • Myös etiketin koko vaikuttaa, sillä muovipakkauksissa perusmateriaalin pinta-alasta saa olla enintään 50 % peitettynä muusta materiaalista tehdyllä etiketillä tai vyötteellä, jotta se ei estä perusmateriaalin oikeaa lajittelua. Kokonaisuus ratkaisee, ja lajittelu mahdollistaa kierrätyksen, käy ilmi Jokelan puheenvuorossa.

Seminaarissa oli mukana noin 40 osallistujaa eri teollisuudenaloilta – elintarvike-, juoma-, lääketeollisuudesta sekä teknokemiasta. Keskustelu oli vilkasta ja ajatuksia herättävää. Palaute tilaisuudesta oli erittäin positiivista: moni kertoi saaneensa konkreettisia ideoita ja uutta näkökulmaa vastuulliseen pakkaamiseen.

Me Auraprintillä kiitämme lämpimästi kaikkia mukana olleita – puhujia, vieraita ja omaa tiimiämme – onnistuneesta päivästä. Jatketaan yhdessä työtä kohti kestävämpiä pakkausratkaisuja!

“Kierrätyskelpoisuus lähtee pakkaussuunnittelusta” – Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka kertoo muovin kierrätyksestä

Elintarvikepakkauksia valmistavat yritykset pohtivat säännöllisesti pakkaustensa kierrätyskelpoisuutta. Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakan mukaan vain noin 31–32 prosenttia muovipakkauksista kierrätetään tällä hetkellä, mikä on liian vähän EU:n tavoitteisiin nähden. Surakan mukaan jokaisen osapuolen tulee tehdä osansa tuotteen kierrätyksestä: pakkauksen tilaajan ja tekijän, kuluttajan sekä keräyksen hoitavan osapuolen. Kierrätykseen toivotaan aktiivisuutta myös kuluttajilta.

– Tärkeintä on tehdä kierrätyskelpoisia pakkauksia. Jos pakkaus on kierrätyskelvoton, sitä ei voida kierrättää millään. Kuluttajan vastuu on toimittaa pakkaus kierrätykseen ja yritysten tulee mahdollistaa se pakkaussuunnittelun avulla, Surakka kertoo.

Muovinkierrätyksessä on kaksi eri menetelmää: mekaaninen kierrätys ja kemiallinen kierrätys. Muovinkierrätyksen asiantuntija Surakan mukaan kummassakin on etunsa ja kääntöpuolensa.

– Muovi on polymeeria, jota voidaan sulattaa ja muovata uudestaan. Mekaanisessa kierrätyksessä muovi murskataan ja granuloidaan, mutta käsittelystä huolimatta se säilyy edelleen muovina. Kemiallisessa kierrätyksessä taas muovi muokataan höyrystämällä ja lämmittämällä takaisin öljyksi, Surakka kertoo.

Mekaaninen kierrätys on perinteinen tapa kierrättää muovia sekä yleisempi Suomessa. Kemiallisia laitoksia on toistaiseksi Suomessa vain yksi, mutta lisää on tulossa. Mekaaninen kierrätys on kemiallista energiatehokkaampaa ja hävikki on pienempää, mutta mekaanisesti on hankala kierrättää sekalaisia tai epäpuhtaita muoveja. Surakan mukaan molempia kierrätysmenetelmiä tarvitaan kierrätysasteen saavuttamiseksi.

– Kemiallisen kierrätyksen etu on, että sen kautta saadaan muovia, joka soveltuu elintarvikepakkausiin. Mekaanisen kierrätyksen jäljiltä suuri osa ei ole elintarvikekelpoista, koska tekniikka ei ole elintarvikehyväksytty, kun taas kemiallisen kierrätyksen jäljiltä tuleva öljy taas on neitseellistä ainetta, Surakka sanoo.

Tuotteen valmistajan tulee miettiä pakkausvaihtoehtoa myös tuotteen säilyvyyden kannalta. Esimerkiksi tuoretuotteissa, kuten lihan, kalan ja juuston kohdalla pakkaukseen käytetään monikerrosmuovia happisulun vuoksi, jolloin tuote ei pääse pilaantumaan.

Miten muovipakkauksesta tehdään mahdollisimman kierrätyskelpoinen?

Helpoiten kierrätettävä pakkaus on sellainen, joka sisältää vain yhtä materiaalia. Toinen hyvä vaihtoehto on tehdä pakkaus, jonka eri materiaalit ovat helposti irrotettavissa toisistaan, jotta niiden lajittelu oikein on mahdollisimman matalan kynnyksen teko kuluttajalle.

– Etiketin ollessa samaa materiaalia kuin pakkaus saadaan parempaa uusioraaka-ainetta, Surakka toteaa.

Surakan mukaan painovärit ja ylipainaminen hankaloittavat kierrätystä, samoin kuin kuumaliimojen käyttö etikettien kiinnityksessä.

– Teollisessa pesussa muovipakkausten etiketit irtoavat, mutta toiveena on, että etiketeissä käytettäisiin liimoja, jotka irtoavat ilman kuumapesua, Surakka sanoo.

Surakka suosittelee vaikeasti pestävien liimojen sijaan käyttämään poispestäviä liimoja tai esimerkiksi pahvisleevejä. Monet valmistajat saattavat pohtia sleeven korkeampaa hintaa liimoihin verrattuna, mutta Surakka muistuttaa maksujen kompensoitumisesta.

– Kierrätysmaksu tuottajalle on halvempi, mitä helpommin kierrätettävä materiaali on. Irrotettava sleeve raportoidaan erikseen muovipakkauksesta. Sleevepakkaus saattaa siis olla kalliimpi, mutta kokonaisuus tulee lopulta edullisemmaksi halvemman kierrätysmaksun kautta, Surakka kertoo.

Muovin kierrätyksen tulisi olla motivoivaa kuluttajalle

Suomessa 45 prosentin muovipakkausten keräysaste on liian alhainen. Kuluttajien tulisi motivoitua kierrättämään muovinsa tehokkaammin, jotta keräys- ja kierrätysastetta saataisiin nostettua.

– Moni kuvittelee, että muovipakkaukset menevät polttoon, eikä sitä kannata kierrättää. Lain mukaan erilliskerättyjä muovipakkauksia ei saa edes hyödyntää energiana, joten tämä on täysin myytti, Surakka toteaa.

Myös yritykset tarvitaan mukaan lajitteluun jo lakisääteisenkin velvoitteen mukaisesti.

Moni muovituote valmistetaan kokonaan tai osittain kierrätysmuovista, joten kuluttaja voi nähdä kättensä jäljen kaupassa ostaessaan kierrätysmuovista valmistettuja tuotteista.

– Kuluttaja voi edistää muovin kierrätystä pienillä asioilla, kuten irrottamalla leikkelepakkauksen kannen pohjasta ennen roska-astiaan laittamista, jotta eri muovilajit saadaan lajiteltua oikein. Me pakkaustuottajayhteisönä pyrimme myös ohjeistamaan kuluttajaa näissä ratkaisuissa, Surakka kertoo.

Yli 30 vuotta muovinkierrätyksen parissa työskennellyt Surakka kehuu muovia materiaalina.

– Muovi on hyvä materiaali oikeassa paikassa. Se on kevyt ja kestävä, ja siinä on erittäin hyvä tuoteturvallisuus muun muassa hygienian säilymisen kannalta, joten se myös vähentää ruokahävikkiä. Muovia pelätään turhaan, Surakka päättää.

“Pakkausdesignissa voi hassutella, mutta sen pitää myös kestää aikaa” Haastattelussa pakkaussuunnittelija Outi Oravainen


DesignCompanyn perustaja Outi Oravainen on pakkaussuunnittelija, joka on erikoistunut elintarvikepakkausten suunnitteluun. Pakkaussuunnittelijan uransa lisäksi Oravainen tekee pakkausten avaamisvideoita TikTok-kanavalleen, jossa hänen unboxing-videoitaan katsoo yli 40 tuhatta seuraajaa.

Graafiseksi suunnittelijaksi opiskellut Outi Oravainen pitää pakkaussuunnittelussa työn monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta.

–  Jokainen projekti on erilainen ja alalla tapahtuu paljon.

Tie ideasta valmiiseen pakkaukseen voi olla jopa vuoden mittainen. Markkinasta täytyy löytyä kyseiselle tuotteelle tarve. Asiakkaan tarve itsestään ei takaa myyntiä. Oravaisen tehtävä on vastata asiakkaan ja kuluttajan toiveisiin pakkauksen ulkomuodosta.

– Huomioon otettavia asioita on paljon: millaiset ovat yrityksen lähtökohdat ja strategia, pakkauksen tekniset vaatimukset, jotta tuote pystytään tekemään ja palvelee tarkoitustaan, materiaalien valinta… Prosessit voivat venyä pitkiksi ennen konkreettisen pakkauksen valmistumista.

Oravaisen vahvuusalue pakkaussuunnittelussa on elintarvikkeet. Ruokatuotteen pakkauksessa tulee ottaa erilaisia asioita huomioon kuin esimerkiksi elektroniikan pakkauksessa.

– Elektroniikassa pitää ottaa huomioon esimerkiksi se, missä kohtaa laitetta on herkimmät alueet ja suunnitella pakkaus niin, että laite pysyy ehjänä. Elintarvikkeissa taas pitää muun muassa miettiä tuotteen säilyvyyttä: löytyisikö vaikka pakkausratkaisu, jolla tuotteelle saisi viikon lisää myyntiaikaa ja näin vähennettyä ruokahävikkiä.

Pakkauksen jatkokäyttö tärkeää ekologisuuden kannalta

Tämän hetken pakkaustrendeistä Oravainen mainitsee ekologisuuden. Lähes kaikki yritykset huomioivat ekologisuuden pakkauksissaan joissain määrin, ja pakkausten kestävyyteen voidaan vaikuttaa monin tavoin.

– Pakkauksesta voidaan tehdä ekologisempi esimerkiksi vaihtamalla muovi kartongiksi tai vähentää muovin määrää. Itse designia suunnitellessani voin toteuttaa pakkauksen painatuksen siten, että vähemmillä painoväreillä saadaan sama ulkomuoto, jolloin värimäärä vähenee ja myös rahaa säästyy.

Isoilla yrityksillä on usein omat henkilöt vastaamassa ekologisuuteen vaikuttavista teknisistä ratkaisuista, jolloin Oravaisen kontolle jää suunnitella myyvä pakkaus. Hän nostaa esille yhden asian, jolla pakkauksen ekologisuusastetta voi parantaa.

– Pakkauksen jatkokäyttö on iso ekologinen tekijä. Jos esimerkiksi suklaarasia on teknisiltä ominaisuuksiltaan sopiva ja design kaunis, voi sitä jatkokäyttää esimerkiksi korurasiana. Pakkausmateriaalin kierrätettävyys on vähimmäisvaatimus pakkaussuunnittelussa.

Pakkauksen designeissa ei kuitenkaan kannata Oravaisen mielestä seurata hetken kestäviä trendejä, sillä designin pitää kestää aikaa ja toimia samanlaisina usean vuoden ajan. Tuotteen designin kanssa saa hassutella, mutta uskottavuus ja tunnettuus pitää säilyä.

– Ruokakaupassa mennään autopilotilla ja napataan hyllyltä tuote sekunneissa. Maitopurkkia ei voi suunnitella pinkiksi, koska se ei olisi uskottava.

Etiketin laatu ja ominaisuudet nostavat tuotteen arvoa

Erilaisilla materiaali- ja painoratkaisuilla voidaan tehdä tuotteesta houkuttelevampi ja nostaa sen arvoa. Jälkikäsittelyllä pystytään vaikuttamaan esimerkiksi tuotteen etiketin sormituntumaan.

– Sillä on merkitystä, miltä pakkaus tuntuu kuluttajan kädessä. Kuluttaja on valmis maksamaan enemmän sellaisesta tuotteesta, jonka painatus huokuu laatua.

Esimerkiksi alkoholituotteiden etiketteihin voidaan haluta säihkyviä tai metalloituja yksityiskohtia, ja haptiset lakat tai embossaukset saavat etiketin tuntumaan sormenpäissä.

Lähes 50 tuhatta seuraajaa pakkausvideoilla TikTokissa

TikTok-suosio ei ollut Oravaisen tavoitteena hänen ladatessaan palveluun ensimmäistä videotaan.

– Pakkaukset koskevat kaikkia, mutta harva tulee ajatelleeksi niitä jokapäiväisessä elämässään. Unboxing-videoita on nähty ennenkin, minä tuon videoilla esiin uusia näkökulmia pakkauksista.

Unboxaus eli pakettien avaamisvideoiden lisäksi Oravainen tekee kanavalleen myös muuta pakkauksia koskevaa sisältöä. Hän kertoo katsojilleen, miten asiakkaalta saatu idea muuttuu konkreettiseksi pakkaukseksi, arvioi erilaisten pakkausten toimivuutta ja nostaa pakkauksista esiin asioita, joihin tavallinen kuluttaja ei tule kiinnittäneeksi huomiota. Ekologinen pakkaaminen ja kierrätys ovat kanavalla paljon esillä.

Videot ovat tuoneet Oravaiselle suosiota ja uusia työtarjouksia, vaikkei hän lähtenyt sosiaalisesta mediasta kumpaakaan alunperin hakemaan, vaan ymmärrystä asiakkaidensa käyttämiin somealustoihin. Oravainen pitää kuitenkin TikTok-yleisönsä yhteisöllisyydestä.

– Pakkaussuunnittelusta on tullut monille jopa toiveammatti. Positiiviset kommentit motivoivat jatkamaan videoiden tekoa, ja monet nuoret ovat jopa pyytäneet minulta apua yrittäjyyteen lähtemisessä.