Auraprintin järjestämä Vastuullinen pakkaus -seminaari toi torstaina 8.5. yhteen asiakkaita eri toimialoilta kuulemaan ajankohtaista tietoa vastuullisen pakkaamisen ratkaisuista – ja nauttimaan hyvästä seurasta.

Päivä käynnistyi tehdaskierroksella, jonka aikana useat vieraat pääsivät ensimmäistä kertaa tutustumaan Auraprintin tuotantoon. Kierros tarjosi konkreettisen katsauksen siihen, miten painotyöt ja materiaaliratkaisut syntyvät käytännössä.

Seminaariosuus tarjosi laajan katsauksen vastuullisen pakkaamisen eri näkökulmiin. Puhujina kuultiin alan asiantuntijoita, jotka toivat esiin sekä nykytilanteen että tulevaisuuden näkymiä.

Tärkeitä puheenvuoroja etikettien pakkauksesta, suunnittelusta ja kierrätyksestä

Suomen Pakkausyhdistyksen toiminnanjohtaja Antro Säilä toi puheessaan esiin EU-lainsäädännön tavoitteita ja haasteita. Kierrätettävyys ja pakkausmateriaalien vähentäminen ovat selkeitä tavoitteita, mutta säätelyn tulkinnat ja ohjeistukset laahaavat usein jäljessä, mikä tekee yritysten arjesta haastavaa. Erityisesti muovituotteiden määrittely ja kierrätysmateriaalien käyttövelvoitteet aiheuttavat epäselvyyksiä.

• Epäselvyyksiä on edelleen esimerkiksi muovituotteen määritelmässä, eli pienikin määrä muovia tekee tuotteesta muovituotteen, mutta toisaalta kierrätetyn muovin sekoitevelvoite koskee kuitenkin vain tuotteita, joissa on yli 5 % muovia. Tavoitteena on myös, että vuoteen 2030 mennessä markkinoille saa tuoda vain kierrätettäviä tai uudelleen käytettäviä pakkauksia, mutta kierrätettävän pakkauksen määritelmä ei ole vielä valmis, avasi Säilä puheessaan.

DesignCompanyn Outi Oravainen puolestaan painotti pakkaussuunnittelun roolia vastuullisuudessa ja brändinrakennuksessa. Hänen esimerkkinsä MySodan pakkausuudistuksesta konkretisoi, kuinka visuaalisuudella, viestinnällä ja materiaalitehokkuudella voidaan vaikuttaa niin kuluttajakokemukseen kuin ympäristövaikutuksiinkin.

• Pakkaussuunnittelu ei ole vain visuaalinen päätös, vaan se on merkityksellinen valinta, jolla rakennetaan brändiä, vaikutetaan kuluttajien valintoihin ja käyttökokemukseen sekä otetaan kantaa vastuullisuuteen, Oravainen kertoi puheessaan.

Outin mukaan tärkeimpien viestien on tultava selkeästi esiin ja vastuullisuutta voi parantaa myös materiaalitehokkuuden kautta esimerkiksi yhtenäistämällä useamman markkinan etiketit. Outi tunnetaan myös somesisällöistään, joissa hän arvioi pakkausten toimivuutta ja saavutettavuutta – yhtenä viimeisimmistä kauppakäynti sokean kuluttajan näkökulmasta.

UPM Raflatacin Katja Kivelä ja Suvi Rasa toivat esiin, miten tarramateriaaleilla voidaan tukea kierrätettävyyttä ja vähentää ympäristökuormitusta. Etikettimateriaalin valinta voi vaikuttaa jatkossa muun muassa pakkauksen kierrätysmaksuun, sillä ohuempi materiaali alentaa pakkauksen painoa ja muovin määrää. Helposti irrotettava etiketti tukee kierrätystä, ja kierrätysmuovista valmistettu etiketti nostaa pakkauksen kierrätetyn muovin osuutta ja näin auttaa sekoitevelvoitteen toteuttamisessa.

• Raflatacin materiaaleja, esimerkiksi perinteistä fossiilista PP-muovimateriaalia, hieman kevyempää PP-muovimateriaalia ja erityistä Carbon Action -muovimateriaalia voi vertailla valmistukseen käytetyn energiamäärän, vesimäärän ja hiilidioksidipäästöjen perusteella. Näin valinta eri materiaalien välillä voi helpottua, kertoivat Kivelä ja Rasa puheenvuorossaan.

Aina tulee myös huomioida ja mahdollisesti testata etiketin toimivuus etiketöinnissä ja kestävyys käytössä. Ymmärrettävästi myös materiaalin hinta vaikuttaa päätöksiin.

Suomen Pakkaustuottajien Eija Jokela painotti seminaarin viimeisessä puheenvuorossa pakkaussuunnittelun merkitystä kierrätyksen tehostamisessa. Monomateriaalit tai eri materiaalien helppo eroteltavuus, selkeät kierrätysmerkinnät ja vähäinen painovärien käyttö tukevat tehokasta lajittelua. Pienet yksityiskohdat, kuten etikettien koko ja liimojen kierrätettävyys, voivat ratkaista pakkauksen kierrätysmahdollisuudet.

Painovärien käytöstä Jokela kertoi, että parasta olisi käyttää mahdollisimman vähän painoväriä, ja välttää hiilimustapohjaisia värejä. Liimojen tulee olla kierrätettäviä tai tietyissä olosuhteissa poispestäviä. Pieniä, irtoavia osia pakkauksissa tulee välttää roskaamisen vähentämiseksi.

• Myös etiketin koko vaikuttaa, sillä muovipakkauksissa perusmateriaalin pinta-alasta saa olla enintään 50 % peitettynä muusta materiaalista tehdyllä etiketillä tai vyötteellä, jotta se ei estä perusmateriaalin oikeaa lajittelua. Kokonaisuus ratkaisee, ja lajittelu mahdollistaa kierrätyksen, käy ilmi Jokelan puheenvuorossa.

Seminaarissa oli mukana noin 40 osallistujaa eri teollisuudenaloilta – elintarvike-, juoma-, lääketeollisuudesta sekä teknokemiasta. Keskustelu oli vilkasta ja ajatuksia herättävää. Palaute tilaisuudesta oli erittäin positiivista: moni kertoi saaneensa konkreettisia ideoita ja uutta näkökulmaa vastuulliseen pakkaamiseen.

Me Auraprintillä kiitämme lämpimästi kaikkia mukana olleita – puhujia, vieraita ja omaa tiimiämme – onnistuneesta päivästä. Jatketaan yhdessä työtä kohti kestävämpiä pakkausratkaisuja!